Sateen saattelemana

Sunnuntai ja viimeinen aamuni Ioksella. Nukuin pitkään ja ihmettelin, kun aurinko ei herättele verhojen välistä.

No, eihän se herätellyt sillä taivas oli täysin pilvessä ja vesipisarat parvekkeen pöydällä paljastivat, että yöllä/aikaisin aamulla oli satanut.

Tein aamutoimet kaikessa rauhassa ja pakkasin ne vähät tavarat mitä olin matkalaukusta pois kaivanut. Ennen puolta päivää raahauduin laukkuni kanssa alas vastaanottoon, maksoin yöpymiseni ja kiittelin vielä kovasti Iliasta vieraanvaraisuudesta ja avusta hädän hetkellä. Hän halusi vielä viedä minut laukkuineni satamaan vaikka matkaa ei ollut paljon eikä enää satanutkaan. Eikä minulla ollut edes kiire, sillä laiva Blue Star Delos lähtisi vasta Parokselle vasta klo 14.20.

Satamassa istuin penkillä ja ihastelin vielä maisemaa ja haistelin sateen jälkeen raikastunutta ja hyvälle tuoksuvaa ilmaa. Luin kirjaa, kävin kahvilla ja nautin kiireettömästä olosta.

 

 

Valitsin lounaspaikakseni Taverna Susannan, ihan satamalaiturien vierestä. Olin tavernan ainut asiakas ja sainkin superhyvää palvelua. Tarjolla olisi ollut tavernan isännän ampumaa jänistä tai sitten tuoretta kalaa. Valitsin kalan ja sainkin mennä itse keittiöön valitsemaan lautaselleni päätyvän yksilön. Alkupalaksi otin saganakia, jota en ollut vielä tällä reissulla syönytkään.

 

Sekä saganaki että kala olivat todella maistuvia ja sain vielä jälkiruuaksi tavernan rouvan itsensä tekemää porkkanamarmeladia ihanan paksun kreikkalaisen jugurtin kanssa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Juuri ennen laivan lähtöä alkoi jälleen satamaan ja niinpä sain minäkin muutaman pisaran kevätsadetta laivaan noustessani.

 

Blue Star Delos onkin hieno, uusi laiva. Nopea ja moderni. Meri oli lähes tyyni, mutta taivas ei. Laivan reitti kulki Iokselta ensin Santorinille jota kohti tultaessa taivas alkoi selkeytyä ja sieltä sitten Naxoksen kautta Parokselle. Saapumisaika, aivan ajallaan, oli klo 18.45.

Parasta antia tälle päivälle antoikin taivas, sekä laivalla, että illalla Paroksella. Tässä kuvia matkan varrelta, Blue Star Delosin kannelta kuvattuna sekä Livadin rannalta Parikiasta. Kuvat saa isommiksi klikkaamalla niitä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Saavuttuani takaisin Young Inn:iin sain jälleen huoneen ja vaatteiden vaihdon ja nopean siistiytymisen jälkeen suuntaisin takaisin kylälle ja hankin laivalipun seuraavalle aamulle Pireaukseen.

Viimeisen iltani saarilla vietin ystävien – näin kai voin jo sanoa – eli Joaon, Tatianan ja Cavo Doron henkilökunnan kanssa Cavo Dorossa. Kerroin Ioksesta, lompakkoni katoamisesta ja onnekkaasta löytymisestä. Kaikki pudistelivat päätään epäuskoisina– kyllä olin ollut todella onnekas.

Tatiana kertoi, että Paroksella oli satanut jo eilen ja tänä aamuna paljon ja sähköt olivat olleet poikki koko kylästä, jollei koko saarelta peräti.

Iltapalaksi tilasin pizzan joka kyllä oli niin iso, että siitä jäi myös aamupalaksi mukaan otettavaksi.

Yhdentoista aikoihin hyvästelin Cavo Doron porukat ja suuntasin nukkumaan. Huomenna sitten aamulla kohti Ateenaa.