sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Täällä jälleen!


Tiedättekö sen tunteen kun johonkin asiaan tai tekemiseen tulee fiksaatio? Niin että sitä toistaa vaikkei siinä näytä olevan mitään järkeä. Ja sinua alati vinkataan tekemään jotain muuta. Sen tunteen kun itselleenkin alkaa olla vaikea perustella toimintaansa, saati sitten muille.

Tervetuloa mukaan Kreikkaseikkailuun nro 7.
En aio puolustella enkä selitellä, täällä ollaan jälleen!

Ainahan se on mielessä – loma – mutta idea ja suunnitelma tähän reissuun vahvistui vasta noin viikko sitten. Lufthansan aamulennot Helsingistä Frankfurtin/Munchenin kautta Ateenaan ja takaisin sain 218 eurolla. Aikaa reissun päällä on 8 päivää eli vain reilu viikko tällä kertaa. Tarkoituksenani on viettää aikaa kahdella saarella; Paroksella ja Ioksella. Toinen on vanha tuttu ja toinen kokonaan uusi saari minulle. Ja sehän tämän homman viehätys on – saaria Kreikassa riittää!


Ja on kevät, vuoden paras aika! Olen kerran aikaisemmin ollut liikkeellä aikaisin keväällä. Vuonna 2011 aloitin saarihyppelyni Ateenasta maaliskuun viimeisinä päivinä ja Santorinin ja Sifnoksen kautta päädyin Milokselle, juuri sopivasti kun ilmat alkoivat lämpenemään. Minulle parhaiten sopiikin tällainen Suomen kesäsään kaltainen keli, en kaipaa ahdistavaa hellettä. Mukaan otettavien vaatteiden suhteen täytyy toki olla tarkkana, pitkähihaista ja tuulenpitävää tarvitaan ja rantavarusteet voi jättää suosiolla kotiin, varsinkin jos reissaa Kykladeilla. Ja villasukat tuli mukaan tälläkin kertaa!


Ja se yksi asia ei koskaan muutu. Laukku on aina yhtä täynnä riippumatta matkan pituudesta, vuodenajasta tai kohteesta!
 
Löysin Pääsiäisen pyhinä kaappeja siivotessani vanhan 9. luokalla kirjoittamani äidinkielen aineen. Sen otsikko on "Mitä hyötyä on ulkomaanmatkoista?". Aine loppuu yhteenvetooni: "Kaikille pitäisi antaa mahdollisuus. Mahdollisuus murtaa entisiä, muka selviä rajoja ja osoittaa avoimuutta uusille koettelemuksille. Vanha ei välttämättä muutu, mutta uusi voi antaa enemmän."
 
Koettelemuksia? No, toivottavasti ei ylitsepääsemättömiä sentään. Rajojen rikkomista, kyllä kiitos!





1 kommentti:

  1. Hei mahtavaa, että tänne on ilmestynyt uusi seikkailu! Olen suunnittelemassa omaa saariseikkailuamme kyklaadeille nyt kesä-heinäkuussa, ja kaikki sinun aikaisemmat blogit ovat olleet kovassa syynissä. Kiitos muuten huikeista blogeista, niistä olen saanut tosi paljon vinkkejä!

    VastaaPoista